Biokaasun syöttötariffit vain suurille 
Syöttötariffilla tarkoitetaan siis tukea, joka maksettaisiin biokaasulla tai tuulivoimalla tuotetun sähkön tuottajalle. Jonkinlaista takuuhintaa siis. Näin saataisiin nopeasti laitoksia kannattavasti pystyyn ja uusiutuvaa energiaa markkinoille öljyn ja ydinvoiman tilalle.

29.9.2009 Työvoimaministeri Pekkariselle luovutettu työryhmän loppuraportti linjaa syöttötariffit biokaasulle vain 300 kVA suuremmille biokaasulaitoksille ja tuulivoimassa vain 1MVA suuremmille laitoksille. Nämä on niin suuria laitoksia, että puhutaan jopa satojen omakotitalojen sähköenergian tarpeesta. Metsäenergialle tariffia ei saatu aikaan ollenkaan. Miksi näin, sopii kysyä. No, työryhmä on perustanut ajatustaan hallinnollisiin kuluihin, isommat laitokset tarvitsee vähemmän hallinnointia. Höpöpuhettta. Pienillä maatilakohtaisilla tai kyläkohtaisilla laitoksilla hallinnointi ei maksaisi yhtään sen enempää ja kun näitä laitoksia kohta olisi joka niemessä, notkossa ja saarelmassa, niin energian tosiasiallinen hinta alkaisi vain laskemaan. Ydinvoimaloita ei tarvittaisi enää yhtään lisää ja niissähän sitä vasta hallinnointikuluja on, rakentamisesta lähtien. Tässähän se suurin peikko on isoille energiayhtiöille, ettei enää saakaan uusia ydinvoimaloita tai tekojärviä tehdä.

Kun pakotetaan suuriin yksiköihin, niin samalla taataan, että narut pysyy suurilla monikansallisilla yrityksillä, joilla on pääomia. Samalla tuhotaan koko ajatus biokaasun tuottamisen järkevyydestä. Keskittämällä saadaan syötteiden, siis biojätteen, peltoenergialla tuotetun vihermassan yms. kuljetusmatkat niin pitkiksi, että hiilijalanjälki vain kasvaa, vaikka tarkoitus on juuri toisinpäin.

Jostain syystä tuet aina kanavoituu isoille. Näin on käynyt energiakasvien tuessa, joka käytännössä ohjautuu turveyhtiöille, kun on mahdollista laittaa hyödytttömäksi jääneet suot kasvamaan monivuotisia energiakasveja. Aktiivimaanviljelijä harvoin voi näin tehdä, koska peltoja pitää kierrättää monenlaisessa viljelyssä. Samalla tavalla nyt ohjataan sähköntuotantotariffit vain teollisuudelle.

Pienillä biokaasulaitoksilla saataisiin ratkaistua monta ongelmaa samaan syssyyn. Laitos käyttäisi hyväkseen alueen biojätteet, sakokaivolietteet, ylimääräiset heinäpaalit ja jopa tarkoitusta varten kasvatetut kasvit. Tuloksena olisi kaasua, sähköä, lämpöä ja maanparannusainetta. Kaikki takaisin kiertoon ja jopas alkaisi muuttua energiatase kotimaahan päin. Maaseutu saisi uutta elinvoimaa. Menisköhän samalla tuo haja-asutusalueiden viemäröinnin uudistustarvekin ohi, kun kerättäiskin jätteet samaan laitokseen ja hygienisoitaisiin siellä. Ja fosforit peltoon.

Isot tuulivoimalat eivät liene kenenkään silmissä mitään kauniita. Onpa puhuttu jopa epileptisistä kohtauksista, kun valo ja varjo vaihtelee isojen siipien takia, puhumattakaan melusta. Linnuille ja muulle luonnollekin aiheutuu ongelmia. Mutta, jos laitokset olisivat pieniä (kuten tuossa Kiimingin ABC:llä, tuottaneeko sähköä vaiko pelkkä koriste), niin periaatteessa jokainen sähköverkon piirissä oleva voisi laittaa oman pikkumyllynsä pienentämään omaa energialaskuaan ja esim. osa-aikaisesti käytetyillä mökeille voisivat myllyt tuottaa omistajalleen jopa rahaa ja vihreää voimaa muille. Sähköä olisi kohta yllinkyllin.


[ kommentoi ] ( 3 näyttöä )   |  permalink

<< <Edellinen | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | Seuraava> >>