Vahvin kilpailuvalttimme 
Miettikääpä mikä on Suomemme vahvin kilpailuvaltti maailmalla? Ei, se ei ole metsät, enää. Eikä se ole Nokia tai korkea teknologiamme yleensä. Ajatelkaa, mistä maailmalla on pulaa. Tärkein ja vahvin luonnonvaramme on TILA. Sitä on meillä suhteessa asukaslukuun aivan hulppeasti verrattuna Eurooppaan, puhumattakaan Japanista tai Pohjois-Amerikasta. Monissa muissakin maissa on tilaa, mutta se voi olla asumiskelvotonta. Ajatelkaapa vaikka Norjan vuoristoja. Toki huimia näkymiä ja kallisarvoista tilaa sielläkin, mutta todella vaikeasti asutettavaa.
Suomi on alueensa puolesta asutettavissa melkein joka paikassa. Meillä on kauniita järviä, jokia ja peltomaisemaa. Metsääkin riittää viereen melkein joka paikassa. Silti Suomen päättäjiin on sisäänrakennettu keskittämisen ja tiiviin yhteiskuntarakenteen ajatus. Kaikin mahdollisin keinoin ihmisiä sullotaan ruutukaava-alueelle kerrostaloihin tai rivitaloihin, parhaassakin tapauksessa alle 1000 neliön omakotitonteille. Siinä sitten ähistään naapureiden kanssa, kytätään kuka ketäkin akkunasta ja tapellaan aidan takaa kurottavista oksista ja puunjuurista. Koirakaan ei saa käydä tarpeillaan omikseen puhumattakaan, että se saisi oravaa haukkua. Varmasti on joku yleisönosastoon kirjoittamassa, nimimerkillä. Naapurillehan ei puhuta, ainakaan, jos on kyse jostain epäkohdasta keskinäisissä suhteissa.
Tästä seuraa ahdistusta ja kriisejä perheissä. Yhteiskunta maksaa hirveät rahat niistä ihmistä, jotka eivät tätä hullunmyllyä kestä. Päättäjät eivät kuitenkaan osaa laskea nokkaansa pidemmälle. Kun kaavainsinööri tai yhdyskuntajohtaja tuo laskelmansa esille ja näyttää, että vesi ja viemäri ja kylätie tuonne maksaa X euroa ja tähän terveyskeskuksen viereen kerrostaloon vain Y euroa, niin tottakait kunnassamme rakennetaan vain kaava-alueelle. Eurot ohjaa.
Kyläkoulut ovat aina olleet sivistyksemme perusta. Sotien jälkeen meillä oli hirvittävät sotakorvaukset taakkanamme, mutta siitä huolimatta isämme rakensivat koulun joka ikiselle kylälle, jolla muutamakin savu oli. Näistä saamme lukea vaikka Päätalon Kallen ansiokkaista kirjoista. Näilläkin kouluilla osattiin opettaa, opettaja oli yleensä arvostettu kyläläinen ja pitipä moni kansankynttilä siinä sivutoimenaan omaa ryytimaata ja ehkä kasvatteli kanoja tai sikaa tulevaksi jouluksi. Oppivat koulukkaatkin siinä sivussa, milloin pottu laitetaan ja milloin nostetaan ja miten eläimet elää ja pitää hoitaa. Nyt näistä luetaan vain kirjoista, jos luetaan ollenkaan.
Miten on mahdollista, että tässä hyvinvointisuomessamme meillä ei enää ole varaa asua väljästi? Joku ekopäkin myyjä yrittää riistää viimesetkin rovot niiltä, jotka vielä sinnittelee maaseudulla kaikesta painostuksesta ja alasajosta huolimatta. Aina on joku byrokraatti keksimässä uusia sääntöjä, joilla maaseutu pitäisi rauhoittaa poroille. Toki nekin sinne mahtuu, mutta ihmisillekin siellä on sijansa. Eikä ihmiset siellä paljoa vaadi, koulu kylälle ja tie perille. Vesijohto ja viemäri on jo luksusta. Viemäröinnissä jo aikoja keksitty imeytyskenttäsysteemi toimii aivan loistavasti, silloin kun tilaa on ympärillä. Toki vesistöistä on huolehdittava ettei niitä pilata. Umpikaivokin on hyvä järjestelmä, mutta ei ole ekologisesti kestävää kuskata jätevettä kymmeniä kilometrejä. Imeytys tai viemäriin pumppaus pitää järjestää riittävän lähelle. Näillekin on tilaa Suomessa eikä ne lopulta paljoa maksa, jos vähänkään halua päättäjillä olisi asioita miettiä. Pienillä biokaasulaitoksilla jätevedet tuottaisivat moninkertaista hyötyä. Pellolle ne ennen paskat levitettiin ja hyvin kasvoi enkä ole lukenut, että ihmiset olisi enempi sairastaneet kuin nykyäänkään. Oisiko saaneet vastustuskykyä jostain... Jostain syystä nyt kuvitellaan, että viisauden näissä asioissa on tultava EUsta tai vähintään Helsingistä, ennen vanhaan suurin järki oli maalaisjärki.
Ottakaapa ihmiset uusi suunta elämässä. Palataan maalle takaisin. Poistetaan rajoitteita yksi kerrallaan. Mahdollistetaan etätyöt, mahdollistetaan bioenergian ja sähkön tuotanto vaikka kuinka pienissä yksiköissä, mahdollistetaan rakentaminen sivummallekin, kunhan tilaa on riittävästi. Taajamia ei tarvita maalla, ei edes mökkikyliä. Vai ahdistuuko urbaanit veljemme ja sisaremme, jos joutuvat kesälomallaan yksinäiseen niemeen järvenrannalle eikä voikaan kuunnella paritalomökin naapuriseurueen kaljailtaa juomalasilla seinän takaa?


[ kommentoi ] ( 3 näyttöä )   |  permalink

<< <Edellinen | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | Seuraava> >>