Edustuksellinen demokratia, mitä se on? 

Pikkupoikana joukkuepelejä pelatessa aina kun tuomarin toimia pidettiin epäreiluna jompaa kumpaa joukkuetta kohtaan sanottiin, että tuomari on ”puolueellinen”. Tuota ilmaisua olen joskus pohdiskellut, että mitä tekemistä puolueilla on joukkueiden kanssa. No, nyt tuo asia on minulle selvinnyt. Sehän on juuri sitä, miten puolueet toimivat. Epäreilusti.

Ensimmäiseksi puolue käyttää valtaansa valitessaan ehdokkaita vaaleissa, kuten nyt syksyllä kuntavaaleissa. Räikeimmissä tapauksissa aiemmin vaaleissa ääniharavana ollut ehdokas on jätetty raakasti ehdokaslistalta ulos. Syihin ja vaikuttimiin en ota nyt kantaa, mutta ulospäin ja äänestäjien näkökulmasta tuo vaikuttaa täysin väärältä. Näin kävi esim. Oulussa eräälle vihreiden vaikuttajalle. Kansa ei siis pääse edes äänestämään siitä, kenet se haluaa itseään edustamaan.

Vaalit ovat onneksi Suomessa aina reilut eikä vilppiä tunneta. Mutta vaalien jälkeen alkaakin sitten pelin politiikkaa, puolueellisuus. Räikein tapaus oli Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajuudesta käyty episodi, joka yleisen mielipiteen painostuksesta päättyi kuitenkin onnellisesti.

Tutkin oikein kuntalakia ja vaalilakia ja puoluelakia, mutta mikään niistä ei anna puolueille mitään mandaattia päättää luottamushenkilöiden valinnasta. Yksiselitteisesti näistä paikoista päättää miltei yksinomaan valtuusto, siis sinne äänestetyt valtuutetut. Sukupuoli tms. rajauksia voi toki olla ja niitä on noudatettava. Puolueet ovat kuitenkin ottaneet oikeudekseen valita henkilöt jo etukäteen siten kuin puolueen sisällä sovitaan. Jossain tapauksissa näistä jopa ”äänestetään”, ikäänkuin demokratia tässä lisääntyisi. Millä mandaatilla puolue voi äänestää ehdokkaista vaikka kaupunginhallitukseen?

Minulle perusteltiin tätä ”edustuksellisella demokratialla”. No, jos tuota tutkii vaikka wikipediasta, niin edustuksellisuus kyllä tulee suoraan siitä, että kansa valitsee edustajansa, ei puolue. Puolueella ei yksinkertaisesti ole tässä mitään sijaa. Väitettiinpä jopa että ”lain mukaan kansa valitsee valtuutetut ja puolueet luottamushenkilöt”. Tätäkään en mistään laista löytänyt.

Puolueiden välillä luottamushenkilöpaikat jaetaan yleisesti hyväksytyllä menetemällä, jota kutsutaan D'Hondtin menetelmäksi. Tuota voisi kyllä soveltaa aika pitkälle myös puolueiden sisällä. Ongelma on vain siinä, että puolueessa valtaa pitävät eivät välttämättä saakaan tärkeitä tehtäviä, jos eivät ole menestyneet vaaleissa. Äänimääräänsä ei myöskään voi testamentata tai käyttää toisen haluamansa edustajan eduksi.

Puolueen ei pitäisi arvioida kenenkään osaamista tai sopivuutta. Eiköhän kansa ole sopivuuden päättänyt ja kukin ehdokas sitten osaltaan päättää vuorollaan mihin tehtävään katsoo olevansa kykenevä. Muut eivät tätä päätöstä voi tehdä. Kiinassa ja vanhassa Neuvostoliitossa puolue oli vaaleilla valittujen elimien yläpuolella, Suomessa ja länsimaisessa demokratiassa näin ei voi olla.


[ kommentoi ] ( 72 näyttöä )   |  permalink

<< <Edellinen | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | Seuraava> >>