Sankala, Sarasvuo, Sailas, siinä meillä 3 tosi ystävää... 
Sankala velmuili kuntauudistuksesta hieman siihen sorttiin, että se on maalaisten oma syy kun huoltosuhde on vääristynyt ja kaupunkilaiset kärsii kun joutuvat maksumiehiksi. Kukapas se haluaisi mitään maksuja, ellei itse ole saamapuolella. Kyllä se vain on niin, että tämä suuruuden hulluus ja keskittäminen ovat olleet ne syylliset, joilla kaikki kynnelle kykenevät on maalta kaupunkeihin ajettu ja sen takia se huoltosuhde luonnollisesti vääristyy. Kuka luulee, että se oikeaa sillä, että keskittämistä vain jatketaan? Kyllä tässä olis kelkka käännettävä.
Sarasvuo puolestaan syyllistää sairaslomalaisia. Toki väärinkäyttäjiä aina on, mutta eipä harhauduta tekemään päätelmiä marginaaliryhmien perusteella ja rangaista sitä suurta enemmistöä, joka lojaalisti hoitaa hommansa sairaanakin. Muutama päivä ilman lääkärintodistusta on ainoastaan säästöä järjestelmälle, jossa ei muutenkaan saa vastaanottoaikaa varatuksi kuin kuukausien päähän. Käytetään sekin resurssi oikein eikä mihinkään räkätaudin määritykseen. Meiltäkin on työterveyteen 35 km yhteen suuntaan. Lähde siitä sitten vaikka maha ruikulilla sairaslomaa hakemaan, ei ole ihan yksinkertainen juttu, 5 metriä vessaankin kun voi olla liian pitkä matka. Työsuhde perustuu luottamukseen. Ei silloin tarvita lääkärin lausuntoja pikkuasioista. Pidemmät sairaslomat on asia erikseen. Niiden kanssa pitäisi vain systeemin olla sellainen, että diagnoosia ei tarvi viikkokaupalla odotella, eikä varsinkaan toimenpiteitä, jos niitä tarvitaan.
Sailas se pääsee aina irvaileen telkkariin kun on tulossa säästöjä tai leikkauksia. Virne naamalla kertoilee, kuinka vastuullisesti on leikattava taas lisää eikä sekään vielä riitä. No, minä leikkaisin hieman eri paikasta kuin märkäkorvaministerit. Leikataan turhaa byrokratiaa, tarkastajan tarkastajia, verottajan verottajia. Mitä järkeä on pitää yllä monenlaisia päällekkäisiä järjestelmiä, joilla vain oiotaan toistensa virheitä. Jos työttömyyskorvaus ei riitä, niin on mentävä toiselle virkamiehelle anomaan toimeentulotukea. Joku käyttää kalliin työaikansa tutkimaan sitä, onko joku tosissaan köyhä vai pelleileekö vain. Toinen tutkii päivät pitkät sitä, meneekö muiden ihmisten verotus oikein ja onko vähennykset perusteltuja. Kyllä sääntöjen ja systeemien pitää olla niin yksinkertaiset, ettei verotuksen tai vähennyksien tekemiseen tarvita erityisiä tarkistajia.
Millä rahalla ne verot maksetaan? No tuloista, ainakin normaalisti. Miksi siis veroja kerätään myös menoista? No siksi, että ne jotka tienaa, eivät halua maksaa ja tällä tempulla iso osa maksusta siirtyy niille, joilla ei ole tuloja riittävästi maksaakseen tuloveroa. Pakkohan se on köyhänkin syödä ja jossain asua ja siitähän rangaistaan. Sitten tarvitaankin sosiaalihuoltoa ja taas joku syö kuormasta. Mutta ei, hallitus lisää polttoaineveroja, autoveroja, keksii uusia GPS-systeemejä ja samalla vähentää vähennysoikeutta ja kilometrikorvauksia. Jos asut kehäkolmosen ulkopuolella, olet lainsuojaton ja saatkin maksaa.

[ kommentoi ] ( 44 näyttöä )   |  permalink
Yksityistiet ja yksityisautoilu 
Tässä on ajautunut yksityisasioiden ajajaksi vaikka kollektiivisuus onkin sydäntä lähempänä. Maailma muuttuu! Mirja Vehkaperä kirjoitteli yksityisteiden valtionapujen puolesta. Hyvä niin. Lähtökohtaisesti tässä ollaan kuitenkin harhapoluilla, kun samaan aikaan kunnat hylkää yksityisteiden varsien asukkaat ja siirtää vastuun tienpidosta asukkaiden harteille. Enkä tarkoita mitään pihateitä enkä metsäautoteitä vaan niitä lukuisia kyläteitä, joita tämä meidän Uusi Oulukin on täynnä. Monet niistä on läpikulkuteitä ja vähäisimmätkin ovat tärkeitä mahdollistaessaan metsästäjien, marjastajien, kalastajien ja muiden luonnossa liikkujien vapaan kulkemisen. Tätä oikeutta ollaan tietoisesti ajamassa alas ja onpa joidenkin teiden päähän jo ilmestynyt "yksityistie" kylttejä.

Uusi Oulu on nyt valinnan edessä. Kiimingissä on tähän asti noudatettu yksityistieystävällistä linjaa, vaikka toisenlainenkin päätös ajettiiin läpi keskustan, kokoomuksen ja demareiden äänin. Onneksi päätöstä ei pantu toimeen ja näin se jäi vain piikiksi em. puolueiden lihaan. Muualla on pitkälle siirrytty linjalle, jossa tiekunnat on pakko perustaa ja jyvitykset tehdä ja tietysti sitä seuraa maksumääräykset asukkaille. Siitä huolimatta, että aikanaan kiinteistöveron ulottamista kaava-alueiden ulkopuolelle perusteltiin juuri sillä, että tiet ja muu infra on tehtävä myös haja-asutusalueille. Tiedän kyllä mitä yksityistielaki tästä sanoo. Mutta laki EI sano, etteikö kunnat voisi hoitaa näitäkin teitä kuntalaisten tasapuolisen kohtelun nimissä. Rahassa tässä puhutaan esim. Kiimingin alueella paremminkin kymmenistä tuhansista kuin sadoista. Siis kuntataloudessa ei juuri mistään. Paljon enemmän tiekunnille maksaa jyvitykset, kilpailuttamiset ja maksujen perintä. Mutta kun se on pois kunnan kontolta, niin se on sitten vissiin halvempaa. Mihin on kadonnut kansantalouden ymmärtäminen? Turhan byrokratian elättäminen ei kannata missään muodossa. Siis Uudessa Oulussa kaikki yksityistiet kunnan hoitoon ja ollaan esimerkkinä muulle Suomelle.

Yksityisautoilua on toki paljon muuallakin kuin yksityisteillä, mutta aasin siltanahan se menee. Merja Kyllönen on innostunut tuosta kilometreihin ja paikkatietoon perustuvasta autoilijoiden rahastuksesta. Joku nörtti saanut harhautettua tällaisiin höpötyksiin. Sanon näin, vaikka itsekin olen näppeineni paikannusbisneksessäkin mukana. Mutta tätä taustaa vasten tiedänkin, ettei tuollainen järjestelmä ole millään tavalla toteutettuna halpa. Ja kukas sen muu maksaisi kuin autoilijat? Autoilun rahastajia on jo ennestään liian paljon. Nyt olisikin kiire aloittaa kaikenlaisen verotuksen yksinkertaistaminen. Näin kuormasta syöjät vähenisi ja kerätyt verot saataisiin oikeaan käyttöön. Saman rahan voi periä tuloverona, jolloin se kohdistuu niihin, jotka pystyvät maksamaan. Pääomatulot voisi laittaa samaan kastiin ansiotulojen kanssa ja yksinkertaistaa silläkin tavalla verotusta. Nyt yritetään panna rahattomat maksamaan sen minkä kyvyttömät keksii.

[ kommentoi ] ( 48 näyttöä )   |  permalink
Onko laki aina oikein vai tulkintako väärä? 
Tulipa työpaikalla makiat naurut, ku näytin verosihteerin esitystä työmatkani järjestämiseksi, kun oma auto ei kuulemma käy vähennysperusteeksi. Matkaa kuntakeskukseen on 15.1 km ja sieltähän pääsee bussiin klo 6.02. Sitten matkustellaan Jäälit ja Hönttämäet ja muut nukkumalähiöt Oulun keskustaan ja sitten vaihdetaan Oulunsalon bussiin. Perillä 7:40 eli hyvin ehtii 8:ksi töihin. Takaisin vastavirtaan 16:20 ja Kiimingissä sitten jo hiukan ennen klo 18:sta. Siitä sitten autolla kotiin, jos käyntiin saa, ja enää mistään löytää, onhan noin pitkäksi aikaa hylätty auto jo varmasti säretty jos ei varastettu. 46.2 km työmatka, joka autolla hoituu melko tarkkaan 45 minuuttiin, vaihtuu siis reiluun pariin tuntiin suuntaansa ja työpäivistä tulee siis lähes 13 tuntisia.
Tässä olis kyllä lainlaatijoille työtä. Verottajan omien ohjeiden mukaan pitäisi riittää oman auto käyttöön, kun on yhteen suuntaan 3 km kävelymatkaa. Ovat vain keksineet tuollaisen osalle matkalle annettavan vähennyksen. Siinäkin on vielä ehtona, että autolle on oltava turvallinen pysäköintipaikka. Mikä tahansa paikka kuntakeskuksessa kuulemma kelpaa, olkoonkin kauppojen yksityisaluetta tai kunnantalon työntekijöille ja asiakkaille tarkoitettu. Silläkään ei ole merkitystä, että ei ole lämmitysmahdollisuutta. Vaikka ei olisi autoa nimissään, niin ei auta. Tässä tapauksessa verottaja ikäänkuin pakottaa hankkimaan auton osalle matkaa. Taksia saa toki käyttää, kun sitten esittää kuitit pyydettäessä.
Ennen vanhaan sanottiin, että jos laki ei ole oikeus eikä kohtuus, niin se ei voi olla lakikaan. Nyt minusta tämä ei toteudu. Siispä nyt kansanedustajat ja ministerit, kiireen vilkkaa muokkaamaan lakialoitetta, että näistä muutamista kummallisuuksista päästään. Oman auton käyttöä ei voi perustella lasten hoitoon viemisellä, vaikka muuten ei töihin voisi mennä. Ei myöskään sillä, että autoa tarvitsee työaikana. Matka-aikakaan ei kuulemma ole mikään peruste, vain ja ainoastaan odotusaika ratkaisee. Näillä kaikilla pykälillä kyykytetään varsinkin syrjäseudulla asuvia pitkämatkalaisia. Jos ei uskalla vihapuheita, niin ainakin Simon rotestilaulua hyräilen. Auttaskohan tässä se EUn ylioikeus vai onko Nykäsen Matti jo työllistänyt sen kokonaan?
Kiitos mukavalle verovirkailijatytölle! Hän ymmärsi tehtävänsä ja roolinsa, vaikka ei antanutkaan vaatimuksilleni periksi. Harmi vaan, että tällaisilla järjenvastailla pykälillä koko työ asetetaan naurunalaiseksi ihmisten silmissä.


[ kommentoi ] ( 42 näyttöä )   |  permalink
Uuden Oulun keskustassa tapahtuu 

OuluZone on taas tapetilla. Nyt Oulun seudun ympäristötoimen johtokunta kokoontuu ensi keskiviikkona päättämään ympäristöluvista koskien OuluZonen moottoriurheilualuetta ja ampumarataa.

Hannuksen kylän kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että koko OuluZone hankkeen ympäristöluvan edellytyksenä on hankkeen YVA-selvityksessä mainittu siirtoviemäri Kuusamontien vartta Kiiminkiin. Ilman tätä viemäriä alueen massatapahtumien jätevedet joutuvat väkisellä alapuoliseen Loukkojärveen ja sitä kautta Kiiminkijokeen. Koko vesistö on Naturassa suojeltua ja ymmärtääkseni tämän suojelun pitäisi ulottua myös Kauvonojaan ja Vähäojaan, koska ovat Kiiminkijoen latvavesiä samalla tavalla kuin esimerkiksi Nuorittajoki. Ilman viemäriä YVAn hyväksyneet viranomaiset asetetaan naurunalaisiksi, koska vaihtoehtoa ilman viemäriä ei suunnitelmissa ollut mukana.

Ampumarataa vastustan Loukkojärven vakituisena asukkaana. Ampumaradalta ei Loukkojärven päähän ole kuin reilu kilometri ja järvenselkää ääni kantautuu esteettä koko järvelle. Loukkojärvellä on toistakymmentä enemmän tai vähemmän vakituisesti asuttua taloa ja kymmeniä loma-asuntoja. Koko tämän alueen rauha ollaan nyt uhkaamassa. Alue on maisemallisesti arvokasta ja tunnettua kauneudestaan ja tähän asti ollut hiljaisuuden tyyssija. Kehotankin nyt Hannuksessa kokoontuvaa johtokuntaa ottamaan hetken ajastaan ja vierailemaan myös Loukkojärvellä. OuluZonen YVAssa kaikista kartoista ja luvuista saa täydellisesti harhaanjohdetun kuvan alueesta ja alueen asukasmääristä. Ei ole myöskään ympäristöystävällistä ajattaa Oulun seudun ammunnan harrastajia tänne ampumaan. Moni metsästysseura on jo nyt joutunut luopumaan kalliilla rahalla rakennetuista ammuntapaikoista, muka ympäristön suojelun nimissä.

Ympäristönsuojelulain 65§ sanoo selväsanaisesti: "Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset." Kiiminkijoen vesistöä ollaan nyt menossa olevilla hankkeilla uhkaamassa monelta suunnalta. Viinivaaran vesihanke, monet turvetuotantoalueet, Välimaan kaatopaikkahanke ja vielä tämä OuluZone ovat jokainen erikseenkin YVAn arvoisia asioita, mutta yhteisvaikutus on niin suuri, ettei ilman näiden kaikkien yhteistä tarkastelua saada totuudenmukaista kuvaa vaikutuksista Kiiminkijoen vesistöön.

Ottakaapas nyt päättäjät järki käteen tässä asiassa ja tehkää todellinen ympäristöteko. Ampumarata pois kokonaan hankkeesta ja moottoriurheilulle edellytykseksi asianmukainen viemäröinti. Myös hulevesien käsittelylle on annettava sellaiset säännöt, ettei missään olosuhteissa öljyisiä tai muuten likaisia vesiä pääse alapuoliseen vesistöön.


[ kommentoi ] ( 3 näyttöä )   |  permalink
Yksityisteistä ja valtakunnan vääryyksistä 
Eero Laurila kirjoitti Rantapohjassa aiheellisesta asiasta, yksityisteiden ja niiden osakkaiden kohtelusta kunnissa. Olen täysin samaa mieltä siitä että, kiinteistöverolle ei yksityisteiden asukkaat saa mitään vastinetta tänä päivänä. Se on sanomattoman suuri vääryys ja jos oltaisiin vaikka Ranskassa, niin väki olisi barrikaadeilla. Mutta Suomessa nukutaan Ruususen unta.
Unessa on Eero ollut siltä osin, että kuvittelee Uuden Oulun jollakin tavalla tekevän asian huonommaksi tai paremmaksi. Ei Oulussa tätä asiaa ole paremmin hoidettu kuin Kiimingissäkään, mutta Uuden Oulun asioista ei vielä tiedä kukaan. Ja kuten olen sanonut, huonommin meitä haja-asutusalueiden asukkaita ei enää voi kohdella, kuin Kiimingissä on tehty.

Kiimingistä on faktaa olemassa. Keskustan liitoksen vastustajat (yhtä lukuunottamatta) olivat yhtenä porukkana kyykyttämässä haja-asutusalueiden asukkaita kokoomuksen ja demarien kanssa. Hyväksyttiin yksityistiesuunnitelma, jolla käytännössä vain muutama heille itselleen tärkeä tie julistettiin sellaisiksi, jotka kunta hoitaa ja tiekuntia ei tarvitse perustaa. Suurin osa jää oman onnensa nojaan ja joutuu palkkaamaan tieisännöitsijän asioitaan hoitamaan, koska ei ole enää sellaisia ammattilaisia tiekunnissa, joilla aikaa ja halua riittäisi tällaista joutavaa hommaa tekemään.
Tällä tavalla kunta ja valtio siirtää vastuunsa kolmannelle sektorille ja syntyy taas uusi instanssi keräämään erilaisia maksuja. Näin yksityisteiden asukkaat maksavat saman veron jo toiseen kertaan eri nimellä. Kyllä nyt on Eerolla orava väärässä puussa vai oisko itse väärän puun alla, kun laittaa haja-asutusalueiden valtuutetut vastuuseen asioista, joita ei ole vielä edes tapahtunut eikä mitään päätöksiä tehty.
Toki on niin, että Kiimingissä hyväksytty suunnitelma on vain suunnitelma ja jota ei ehkä panna toimeksi ollenkaan, mutta se on selvä viesti siitä, mitä mieltä enemmistö Kiimingin valtuutetuista on. Kaikki vaan keskustaan ja kaava-alueille riitelemään kun naapuri kyttää kulkemisia ja puunoksat tiputtaa lehtensä raja-aidan yli. Ja koirakin haukkuu alvariinsa. Eikä toimi katuvalot eikä tietä aurata kun pitäs lähteä aamuvuoroon töihin. Vain niinä aamuina aurataan kuudelta, kun yövuorosta on just tultu nukkumaan. Ja silloinkin se aura pukkaa lumivallin portin eteen, kiusatakseen tietysti.
Meillä maalla oltas tyytyväisiä, jos meillä olis tie ja kunnossapito siltä osin kuin meille on viralliset rakennusluvat myönnetty. Koulut olis syytä pitää hengissä, koska niiden avulla lapsemme välttyisivät heti nuoresta joutumasta siihen ahtauden ja kiireen oravanpyörään, johon nykyajan keskitetty malli ajaa. Samalla tarjottaisiin mahdollisuutta harrastustoimintaan omalla kylällä myös vanhemmalle väelle.

Valtakunnan tasollakin muutamat uraanikaivoksen omistajat ovat huolissaan mökkiläisten päästöistä. Saahan sen tälläkin huomion siirrettyä pois todellisista ongelmista ja valtakunnan kerman rahankeruusta. Sitten ollaan järjestämässä rahankeruuta sotaveteraaneille ja muille maamme vaurauden luoneille. Enää ei tarvi kerätä, nyt on aika valtion maksaa heille täys ylöspito ja katsoa, että säätiöt ja muut, jotka heille kerättyä omaisuutta panttaavat antavat joko rovon veteraaneille, ennenkuin viimeisestäkin aika jättää. Maamme EUlle myyneet sen sijaan pitäs panna vastuuseen näiden veteraanien edessä.

Tulipa hieman karattua aiheestakin, mutta tämä on valtakuntamme koko kuva.


[ kommentoi ] ( 2 näyttöä )   |  permalink
Yksityistiet ja kiinteistöverot 
Vesa Riekki kirjoitti sunnuntain Kalevassa täyttä asiaa maaseudun yhteyksistä. Kiimingissä keskusta (yhtä lukuunottamatta) , kokoomus ja demarit jyräsivät täysin vastakkaista politiikkaa, kun päätettiin yksityistiesuunnitelmasta. Ehdotuksessa Kiimingin yksityistiet jaettiin eri luokkiin. Toiset ovat kunnan kannalta tärkeitä ja ne kunta hoitaa ilman että tiekuntia tarvitsee perustaa. Toisissa taas tiekunnat on perustettava ja vastuu hoidosta on tiekunnilla, mutta kunta tekee hoitosopimukset näiden tiekuntien kanssa. Loput yksityistiet jäävät täysin oman onnensa varaan.

Mikä naurettavinta, koko tämä suunnitelma kaikkineen tuottaa kunnalle 20 000€ vuosittaisen säästön. Siis kunnan budjettiin verrattuna ei yhtään mitään. Pelkkä selvityksen tekeminen on varmaankin maksanut työaikana ja asiantuntijapalkkioina tuon verran. Asiantuntijana käytettiin tieisännöitsijää, jonka oma etu on, että tiekuntia perustettaisiin mahdollisimman paljon. 

Suurin piirtein sama porukka oli yksissä tuumin myös ajamassa läpi paljon parjattua kiinteistöveron korotusta. Aikanaan tämä vero oli katumaksu, jota perittiin kaavateiden varsilla asuvilta. Sittemmin vero muutettiin kiinteistöveroksi ja ulotettiin haja-asutusalueille. Perusteluna silloin oli se, että haja-asutusalueillekin pitää aurata ja kunnostaa tiet ja tarjota muutakin kunnallista tekniikkaa. Siihen aikaan kunta mielellään otti yksityistiet hoitaakseen, kun myös kunnossapitoon sai valtionapuja. Tämä tuotti kunnan kassaan mukavasti rahaa eikä mikään laki velvoittanut käyttämään sitä juuri siihen tiehen, mistä valtionapu oli saatu. Nyt valtio on hylännyt haja-asutusalueilla asuvat kansalaisensa eikä tue enää teiden aurausta tai muuta kunnossapitoa. Kunnat tietysti vetäytyvät myös vastuusta, kun rahahanat valtiolta on suljettu. Tällä tavalla on tultu tilanteeseen, jossa kyllä kerätään verot, mutta palveluja sillä ei enää saakaan. Vai osaako joku viisaampi sanoa, mitä haja-asutusalueen asukas saa kiinteistöveron vastikkeena kunnalta? Vesilaitos on yhtiöitetty, se kerää varmasti maksuina kaikki kustannukset, koska muuten se ei pysy pystyssä. Viemäreitä meillä ei ole, eikä tunnu tulevankaan.
 
Mitä tästä nyt sitten aiheutuu kaikille yksityisteiden varrella asuville? Joudutaan perustamaan tiekunnat, yksiköimään kullekin osakkaalle osuus kustannuksista ja järjestämään laskutus ja perintä ja kaiken tienpidon kilpailuttaminen. Kallista ja aivan turhaa byrokratiaa. Miten kuvittelette monien pienten teitten asukkaiden, joista monet ovat vanhuksia, pystyvän tällaista hoitamaan? Kuitenkin he aikanaan ovat asialliset rakennusluvat saaneet ja sillä tavalla pitäisi olla tasavertaisia kuntalaisia. No, tieisännöitsijäthän tässä saavat töitä. Maksajana ovat nämä maalaiset. Ja lakihan estää puomien laittamisen, siis suuri enemmistö rällää teillämme täysin ilmaiseksi. Tasa-arvoa kait se on tämäkin. Pitääköhän EU:n ylioikeuteen valittaa, kuten Matti Nykänen.


[ kommentoi ] ( 3 näyttöä )   |  permalink

<< <Edellinen | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | Seuraava> >>