Uuden Oulun keskustassa tapahtuu 

OuluZone on taas tapetilla. Nyt Oulun seudun ympäristötoimen johtokunta kokoontuu ensi keskiviikkona päättämään ympäristöluvista koskien OuluZonen moottoriurheilualuetta ja ampumarataa.

Hannuksen kylän kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että koko OuluZone hankkeen ympäristöluvan edellytyksenä on hankkeen YVA-selvityksessä mainittu siirtoviemäri Kuusamontien vartta Kiiminkiin. Ilman tätä viemäriä alueen massatapahtumien jätevedet joutuvat väkisellä alapuoliseen Loukkojärveen ja sitä kautta Kiiminkijokeen. Koko vesistö on Naturassa suojeltua ja ymmärtääkseni tämän suojelun pitäisi ulottua myös Kauvonojaan ja Vähäojaan, koska ovat Kiiminkijoen latvavesiä samalla tavalla kuin esimerkiksi Nuorittajoki. Ilman viemäriä YVAn hyväksyneet viranomaiset asetetaan naurunalaisiksi, koska vaihtoehtoa ilman viemäriä ei suunnitelmissa ollut mukana.

Ampumarataa vastustan Loukkojärven vakituisena asukkaana. Ampumaradalta ei Loukkojärven päähän ole kuin reilu kilometri ja järvenselkää ääni kantautuu esteettä koko järvelle. Loukkojärvellä on toistakymmentä enemmän tai vähemmän vakituisesti asuttua taloa ja kymmeniä loma-asuntoja. Koko tämän alueen rauha ollaan nyt uhkaamassa. Alue on maisemallisesti arvokasta ja tunnettua kauneudestaan ja tähän asti ollut hiljaisuuden tyyssija. Kehotankin nyt Hannuksessa kokoontuvaa johtokuntaa ottamaan hetken ajastaan ja vierailemaan myös Loukkojärvellä. OuluZonen YVAssa kaikista kartoista ja luvuista saa täydellisesti harhaanjohdetun kuvan alueesta ja alueen asukasmääristä. Ei ole myöskään ympäristöystävällistä ajattaa Oulun seudun ammunnan harrastajia tänne ampumaan. Moni metsästysseura on jo nyt joutunut luopumaan kalliilla rahalla rakennetuista ammuntapaikoista, muka ympäristön suojelun nimissä.

Ympäristönsuojelulain 65§ sanoo selväsanaisesti: "Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset." Kiiminkijoen vesistöä ollaan nyt menossa olevilla hankkeilla uhkaamassa monelta suunnalta. Viinivaaran vesihanke, monet turvetuotantoalueet, Välimaan kaatopaikkahanke ja vielä tämä OuluZone ovat jokainen erikseenkin YVAn arvoisia asioita, mutta yhteisvaikutus on niin suuri, ettei ilman näiden kaikkien yhteistä tarkastelua saada totuudenmukaista kuvaa vaikutuksista Kiiminkijoen vesistöön.

Ottakaapas nyt päättäjät järki käteen tässä asiassa ja tehkää todellinen ympäristöteko. Ampumarata pois kokonaan hankkeesta ja moottoriurheilulle edellytykseksi asianmukainen viemäröinti. Myös hulevesien käsittelylle on annettava sellaiset säännöt, ettei missään olosuhteissa öljyisiä tai muuten likaisia vesiä pääse alapuoliseen vesistöön.


[ kommentoi ] ( 3 näyttöä )   |  permalink
Yksityisteistä ja valtakunnan vääryyksistä 
Eero Laurila kirjoitti Rantapohjassa aiheellisesta asiasta, yksityisteiden ja niiden osakkaiden kohtelusta kunnissa. Olen täysin samaa mieltä siitä että, kiinteistöverolle ei yksityisteiden asukkaat saa mitään vastinetta tänä päivänä. Se on sanomattoman suuri vääryys ja jos oltaisiin vaikka Ranskassa, niin väki olisi barrikaadeilla. Mutta Suomessa nukutaan Ruususen unta.
Unessa on Eero ollut siltä osin, että kuvittelee Uuden Oulun jollakin tavalla tekevän asian huonommaksi tai paremmaksi. Ei Oulussa tätä asiaa ole paremmin hoidettu kuin Kiimingissäkään, mutta Uuden Oulun asioista ei vielä tiedä kukaan. Ja kuten olen sanonut, huonommin meitä haja-asutusalueiden asukkaita ei enää voi kohdella, kuin Kiimingissä on tehty.

Kiimingistä on faktaa olemassa. Keskustan liitoksen vastustajat (yhtä lukuunottamatta) olivat yhtenä porukkana kyykyttämässä haja-asutusalueiden asukkaita kokoomuksen ja demarien kanssa. Hyväksyttiin yksityistiesuunnitelma, jolla käytännössä vain muutama heille itselleen tärkeä tie julistettiin sellaisiksi, jotka kunta hoitaa ja tiekuntia ei tarvitse perustaa. Suurin osa jää oman onnensa nojaan ja joutuu palkkaamaan tieisännöitsijän asioitaan hoitamaan, koska ei ole enää sellaisia ammattilaisia tiekunnissa, joilla aikaa ja halua riittäisi tällaista joutavaa hommaa tekemään.
Tällä tavalla kunta ja valtio siirtää vastuunsa kolmannelle sektorille ja syntyy taas uusi instanssi keräämään erilaisia maksuja. Näin yksityisteiden asukkaat maksavat saman veron jo toiseen kertaan eri nimellä. Kyllä nyt on Eerolla orava väärässä puussa vai oisko itse väärän puun alla, kun laittaa haja-asutusalueiden valtuutetut vastuuseen asioista, joita ei ole vielä edes tapahtunut eikä mitään päätöksiä tehty.
Toki on niin, että Kiimingissä hyväksytty suunnitelma on vain suunnitelma ja jota ei ehkä panna toimeksi ollenkaan, mutta se on selvä viesti siitä, mitä mieltä enemmistö Kiimingin valtuutetuista on. Kaikki vaan keskustaan ja kaava-alueille riitelemään kun naapuri kyttää kulkemisia ja puunoksat tiputtaa lehtensä raja-aidan yli. Ja koirakin haukkuu alvariinsa. Eikä toimi katuvalot eikä tietä aurata kun pitäs lähteä aamuvuoroon töihin. Vain niinä aamuina aurataan kuudelta, kun yövuorosta on just tultu nukkumaan. Ja silloinkin se aura pukkaa lumivallin portin eteen, kiusatakseen tietysti.
Meillä maalla oltas tyytyväisiä, jos meillä olis tie ja kunnossapito siltä osin kuin meille on viralliset rakennusluvat myönnetty. Koulut olis syytä pitää hengissä, koska niiden avulla lapsemme välttyisivät heti nuoresta joutumasta siihen ahtauden ja kiireen oravanpyörään, johon nykyajan keskitetty malli ajaa. Samalla tarjottaisiin mahdollisuutta harrastustoimintaan omalla kylällä myös vanhemmalle väelle.

Valtakunnan tasollakin muutamat uraanikaivoksen omistajat ovat huolissaan mökkiläisten päästöistä. Saahan sen tälläkin huomion siirrettyä pois todellisista ongelmista ja valtakunnan kerman rahankeruusta. Sitten ollaan järjestämässä rahankeruuta sotaveteraaneille ja muille maamme vaurauden luoneille. Enää ei tarvi kerätä, nyt on aika valtion maksaa heille täys ylöspito ja katsoa, että säätiöt ja muut, jotka heille kerättyä omaisuutta panttaavat antavat joko rovon veteraaneille, ennenkuin viimeisestäkin aika jättää. Maamme EUlle myyneet sen sijaan pitäs panna vastuuseen näiden veteraanien edessä.

Tulipa hieman karattua aiheestakin, mutta tämä on valtakuntamme koko kuva.


[ kommentoi ] ( 2 näyttöä )   |  permalink
Yksityistiet ja kiinteistöverot 
Vesa Riekki kirjoitti sunnuntain Kalevassa täyttä asiaa maaseudun yhteyksistä. Kiimingissä keskusta (yhtä lukuunottamatta) , kokoomus ja demarit jyräsivät täysin vastakkaista politiikkaa, kun päätettiin yksityistiesuunnitelmasta. Ehdotuksessa Kiimingin yksityistiet jaettiin eri luokkiin. Toiset ovat kunnan kannalta tärkeitä ja ne kunta hoitaa ilman että tiekuntia tarvitsee perustaa. Toisissa taas tiekunnat on perustettava ja vastuu hoidosta on tiekunnilla, mutta kunta tekee hoitosopimukset näiden tiekuntien kanssa. Loput yksityistiet jäävät täysin oman onnensa varaan.

Mikä naurettavinta, koko tämä suunnitelma kaikkineen tuottaa kunnalle 20 000€ vuosittaisen säästön. Siis kunnan budjettiin verrattuna ei yhtään mitään. Pelkkä selvityksen tekeminen on varmaankin maksanut työaikana ja asiantuntijapalkkioina tuon verran. Asiantuntijana käytettiin tieisännöitsijää, jonka oma etu on, että tiekuntia perustettaisiin mahdollisimman paljon. 

Suurin piirtein sama porukka oli yksissä tuumin myös ajamassa läpi paljon parjattua kiinteistöveron korotusta. Aikanaan tämä vero oli katumaksu, jota perittiin kaavateiden varsilla asuvilta. Sittemmin vero muutettiin kiinteistöveroksi ja ulotettiin haja-asutusalueille. Perusteluna silloin oli se, että haja-asutusalueillekin pitää aurata ja kunnostaa tiet ja tarjota muutakin kunnallista tekniikkaa. Siihen aikaan kunta mielellään otti yksityistiet hoitaakseen, kun myös kunnossapitoon sai valtionapuja. Tämä tuotti kunnan kassaan mukavasti rahaa eikä mikään laki velvoittanut käyttämään sitä juuri siihen tiehen, mistä valtionapu oli saatu. Nyt valtio on hylännyt haja-asutusalueilla asuvat kansalaisensa eikä tue enää teiden aurausta tai muuta kunnossapitoa. Kunnat tietysti vetäytyvät myös vastuusta, kun rahahanat valtiolta on suljettu. Tällä tavalla on tultu tilanteeseen, jossa kyllä kerätään verot, mutta palveluja sillä ei enää saakaan. Vai osaako joku viisaampi sanoa, mitä haja-asutusalueen asukas saa kiinteistöveron vastikkeena kunnalta? Vesilaitos on yhtiöitetty, se kerää varmasti maksuina kaikki kustannukset, koska muuten se ei pysy pystyssä. Viemäreitä meillä ei ole, eikä tunnu tulevankaan.
 
Mitä tästä nyt sitten aiheutuu kaikille yksityisteiden varrella asuville? Joudutaan perustamaan tiekunnat, yksiköimään kullekin osakkaalle osuus kustannuksista ja järjestämään laskutus ja perintä ja kaiken tienpidon kilpailuttaminen. Kallista ja aivan turhaa byrokratiaa. Miten kuvittelette monien pienten teitten asukkaiden, joista monet ovat vanhuksia, pystyvän tällaista hoitamaan? Kuitenkin he aikanaan ovat asialliset rakennusluvat saaneet ja sillä tavalla pitäisi olla tasavertaisia kuntalaisia. No, tieisännöitsijäthän tässä saavat töitä. Maksajana ovat nämä maalaiset. Ja lakihan estää puomien laittamisen, siis suuri enemmistö rällää teillämme täysin ilmaiseksi. Tasa-arvoa kait se on tämäkin. Pitääköhän EU:n ylioikeuteen valittaa, kuten Matti Nykänen.


[ kommentoi ] ( 3 näyttöä )   |  permalink
OuluZonen viemäröinnistä 
Nyt kuuluu kummia. Kiimingin kunnan terävän pään perinteisen kevätkauden päätöksen yhteydessä OuluZone on informoinut monitoimikeskuksen tilanteesta.
Hannuslaisia ja loukkojärvisiä tyrmistyttää kuulopuheet, joiden mukaan OuluZone ei olisikaan rakentamassa viemäriverkostoa ollenkaan vaan jätevesihuolto perustuisi umpikaivoihin. Kuulemma Kiimingin kunnalla ei ole varaa ottaa osaa kustannuksiin omalta osaltaan. Kuitenkin Kiimingissä on valtuusto hyväksynyt 12.10.2009 haja-asutusalueiden viemäröinnin yleissuunnitelman, jonka mukaan Hannuksen ja Kuusamontien varren viemäröinti hoidetaan mahdollisuudella liittyä monitoimikeskuksesta tulevaan viemäriin. Alueella on tehty talosta taloon kysely halukkaista viemäriin liittyjistä ja niitä on yli 50 taloutta. Nyt yksittäiset virkamiehet antavat lausuntoja, jotka ovat valtuuston päätöstä vastaan, vaikka pitäisi olla kovaa kyytiä ajamassa viemärin rakentamista. Viemäröinti kuulemma rikkoisi ”suunniteltua yhdyskuntarakennetta”. Fakta on kuitenkin se, että mitään kuntakuvaa tai strategiaa, jossa ”Hannuksen kinkeripiiri jää valkeaksi”, ei ole valtuustossa hyväksytty. Kuinka on mahdollista, että monikuntaliitoksen alla Kiimingissä ollaan tekemässä ratkaisuja, joilla valmiiksi romutetaan omien kuntalaisten palvelut. Nyt pitäisi pikemminkin yhteistyössä rakentaa ratkaisu, joka palvelee monia eri tahoja. Näin myös kustannukset jaettaisiin sopivassa suhteessa ja kaikki hyötyvät.
Monitoimikeskuksen hyväksytyn YVA-suunnitelman mukaan viemäröinti mahdollistaa samalla Hannusperän ja muun valtatien varren liittymisen jätevesihuollon piiriin. Mielestämme tällä perusteella ei voida umpikaivoihin perustuvalle jätevesihuollolle antaa ympäristölupaa. OuluZoneen on tulossa yhteensä 24 miljoonan Euron investoinnit (ks. www.ouluzone.fi/faktat). Ajatelkaapa tällaisen massiivisen keskuksen yleisötapahtumia, joissa wc:t eivät toimikaan. Ihmismassat tekevät tarpeensa pitkin Kokkokankaan metsiä ja Kauvonojasta tulee haiseva avoviemäri. Tällainen riski on olemassa vaikka wc:t toimisivatkin. Lieteautoihin, joita alueella ei edes monia ole, mahtuu ehkä 15 kuutiota kerrallaan. Vaikka rakennettavat umpikaivot olisivat kuinka isoja, niin käytännössä niitä ei ehdittäisi edes tyhjentää suurien tapahtumien aikaan. Kaivot vuotaa yli tai on pakko ohjata jätteet ohi kaivojen. Samaan aikaan kun laki vaatii haja-asutusalueella pienpuhdistamoja jokaiseen talouteen, mutta tällainen suurien massojen alue rakennettaisiin umpikaivojen varaan. Tällaisella alueella ei edes oma pienpuhdistamo ole oikea ratkaisu, koska ne toimiakseen vaatisivat tasaista kuormitusta eivätkä selviä mitenkään massatapahtumien aiheuttamista kuormituspiikeistä. Joka tapauksessa siis jätettä kulkeutuisi Loukkojärveen ja sitä kautta Kiiminkijokeen saakka. Oman riskinsä muodostavat hulevedet, jotka tällaiselta öljyjä ja muita kemikaaleja paljon käsittelevältä alueelta voivat onnettomuuden sattuessa pilata koko alapuolisen vesistön.
Allekirjoittajat:
Pertti Kutilainen, Loukkojärvi
Hannele Kutilainen, Loukkojärvi
Mikko Marjomaa, Pitkäaho
Elina Kokkoniemi, Hannus
Jaakko Isola, Hannus
Kaarina Kailo, Jääli


[ kommentoi ] ( 1 näyttö )   |  permalink
Lääkäripalvelut ja vakuutukset 
Kävinpäs tuossa vastikään pojan kanssa terveyskeskuksessa. Pojalla on ollut kurkkukipua jo kuukauden päivät, nyt nosti kovan kuumeen. Terveyskeskuksessa tämä ei riitä siihen, että pääsisi lääkärille, vaan ensin on tyydyttävä terveydenhoitajan tarkistukseen. Toivottomalta tuntuu olo potilaasta ja saattajasta. Mitä tässä voisi tehdä?
Ihan vastaava toivottumuus tuli vanhemman pojan kohdalla, joka on armeijassa. Hänelläkin yli kuukauden jatkunut kurkkukipu ja toistuva kuumeilu. Armeijan lääkärit antavat antibioottikuurin ja pari päivää vp:tä, sitten suoraan leirille pakkaseen. Esimiehille sana ei kulje ja he pitävät jatkuvaa VP:tä ja leireiltä poissaoloa lusmuiluna. Koeta siinä sitten säilyttää itsetuntosi. Poika tuli lomalle kuumeessa ja vietiin välittömästi yksityislääkärille. Samalla reissulla operoitiin kurkusta paise ja tiukkaa lääkekuuri päälle. Seuraavana aamuna sama toistettiin. Pelottaa päästää poikaa taas armeijan lääkärien armoille.
Mikä hankalinta tällaisissa tapauksissa, niin tietosuojalait estävät tietojen saamisen, eli yksityinen lääkäri ei tiedä mitään siitä, mitä armeijan lääkäri on tehnyt ja mitä lääkkeitä antanut. Reseptejäkään ei armeijasta mukaan anneta, vaan lääkkeet annetaan suoraan potilaalle. Kerro siinä sitten, mitä olet syönyt ja mikä toimi tai ei toiminut. Potilas on aina heikoilla tällaisessa, kuumetautisena on turha kuvitella kenenkään jaksavan kirjoitella lääkkeiden nimiä eikä edes hoitaneiden läääkäreiden nimiä ylös.
Yleisesti ottaenkin lääkäripalvelut on tehty niin vaikeiksi hallita potilaan kannalta, että potilaat jo karttaa lääkärille menoa. Olenkin päättänyt vastedes aina kysyä hoitajan tai lääkärin nimen kun käyn vastaanotolla. Perusteluna voi käyttää sellaista, että ainakin vastuullinen on selvillä, jos jotain sattuu. Se voi jopa painostaa siihen, että pääsee edes oikealle lääkärille.
Vaihdoin hetki sitten vakuutusyhtiötä. Säästin muuten lähes 800€ vuositasolla kotivakuutuksen ja kahden auton vakuutusmaksuissa. Onkohan vakuutusmaksuissa ilmaa, kun ne aina kilpailutuksessa tippuu ja kohta taas nousevat?
Yhden asian kuitenkin huomasin, joka erinomaisen tehokkaasti estää vaihtelemasta vakuutusyhtiöitä. Se on tietysti nuo sairaanhoitovakuutukset ja näkyypä nykyisin olevan myös tapaturmavakuutuksissa sama homma. Nimittäin vakuutusta haettaessa on ilmoitettava kaikki mahdolliset lääkärissä käynnit ja diagnoosit, sairasloma-ajat ja hoitaneet lääkärit ja sairaalat nimeltä, jotta vakuutus voidaan myöntää. Jos jotain vaivaa on hoidettu, ei sitä tietysti enää korvata uudessa vakuutusyhtiössä, joten tällä tavalla estetään vakuutusyhtiön vaihto vaikka entinen nostaa hintoja pilviin. Ihmettelen, mitä tekemistä tällä on tapaturmavakuutuksen kannalta? Harva ihminen edes muistaa 5 vuoden ajalta kaikki lääkärissä käyntinsä tai syyt niihin. Mitään järjestelmää ei tavallisella ihmisellä ole, josta nuo voisi tarkistaa. Kuitenkin vakuutusyhtiöille pitää samalla luovuttaa oikeus kaikkiin noihin tietoihin, joita sairaalat ja lääkäriasemat potilaistaan säilyttää. Eikö siis pitäisi olla jokin suora ja yksinkertainen tapa saada omat tietonsa kaikista noista järjestelmistä?
Ehdottaisinkin tässä valtiovallan ylläpitämää tietopankkia, johon kaikkien virallisten lääkärien olisi kirjattava aina jokaisen potilaansa tiedot jokaiselta käyntikerralta. Potilaalla tai hänen valtuuttamallaan olisi oikeus ja tunnukset, joilla ko. rekisteriä voisi myös katsoa aina kun lääkärillä käy tai milloin tahansa. Tunnistautumiseen voi käyttää vaikka pankkiyhteystunnuksia tai muuta varmaa tapaa. Näin potilaan oman terveyden tilan ja lääkityksien, allergioiden yms. asioiden kirjaaminen olisi ammattilaisten hallussa, mutta kaikki tieto olisi potilaallle itselleen saatavilla silloin kun sitä tarvitaan. Jokaisesta kirjauksesta tai muutoksesta tiedoissa, järjestelmä lähettäisi tiedon suoraan henkilölle esim. sähköpostilla tai vaikka perinteisellä postilla, ellei sähköpostia halua käyttää. Näin jokaisella olisi kontrolli siihen, mitä muutoksia itse kunkin terveystietoihin tehdään.
Vakuutusyhtiöiltä minä edellyttäisin vastuunottoa sillä tavalla, että vakuutus on vain kaikille myönnettävä ja korvaukset potilaan kannalta jatkuu, kuten jatkuisi vanhankin vakuutuksen piirissä. Jos katsotaan, että vahinko on jo alkanut edellisen vakuutusyhtiön vastuuaikana, niin silloin vakuutusyhtiöillä pitää olla oikeus hakea korvausta edellisestä yhtiöstä. Näin vakuutusyhtiö ei pääse vastuustaan nostamalla hintoja ja pakottamalla potilas vaihtamaan yhtiötä. Voisi olla jopa edullisempaa pitää hinnat kohtuullisina ja pitää potilas asiakkaana. Tämä olisi asiakkaankin kannalta helpointa, sillä varsinkaan sairaana ollessaan ei jaksa keskittyä vakuutusasioidensa hoitoon.
Lääkärien korvaukset pitäisi määrätä lailla niin, että potilas maksaa samasta toimenpiteestä aina saman hinnan riippumatta siitä, missä käy lääkärillä. Minusta olisi edullisinta, että kaikki lääkärit olisivat terveyskeskuksien tai muiden julkisten laitosten lääkäreitä eivätkä yksityisiä toimijoita. Toisaalta on aivan sama, mikä on muoto, jolla palvelu järjestetään, kunhan hinta ja palvelun saatavuus taataan samaksi kaikille potilaille. Yleisen sairausvakuutuksen pitäisi korvata sairastaminen suomalaisille niin, ettei erillisiä hoitokuluvakuutuksia tarvita. Sama pätee periaatteessa tapaturmiinkin. Miksi ihmeessä tapaturman kautta tullut lääkärintarve on jotenkin eritavalla korvattavaa kuin sairastumisen kautta? Yksinkertainen järjestelmä tässäkin olisi kansantalouden ja asukkaiden edun kannalta paras. Muiden etuja tuskin tarvitsee yhteiskunnan puolesta ajatellakaan.

[ kommentoi ] ( 4 näyttöä )   |  permalink
Vahvin kilpailuvalttimme 
Miettikääpä mikä on Suomemme vahvin kilpailuvaltti maailmalla? Ei, se ei ole metsät, enää. Eikä se ole Nokia tai korkea teknologiamme yleensä. Ajatelkaa, mistä maailmalla on pulaa. Tärkein ja vahvin luonnonvaramme on TILA. Sitä on meillä suhteessa asukaslukuun aivan hulppeasti verrattuna Eurooppaan, puhumattakaan Japanista tai Pohjois-Amerikasta. Monissa muissakin maissa on tilaa, mutta se voi olla asumiskelvotonta. Ajatelkaapa vaikka Norjan vuoristoja. Toki huimia näkymiä ja kallisarvoista tilaa sielläkin, mutta todella vaikeasti asutettavaa.
Suomi on alueensa puolesta asutettavissa melkein joka paikassa. Meillä on kauniita järviä, jokia ja peltomaisemaa. Metsääkin riittää viereen melkein joka paikassa. Silti Suomen päättäjiin on sisäänrakennettu keskittämisen ja tiiviin yhteiskuntarakenteen ajatus. Kaikin mahdollisin keinoin ihmisiä sullotaan ruutukaava-alueelle kerrostaloihin tai rivitaloihin, parhaassakin tapauksessa alle 1000 neliön omakotitonteille. Siinä sitten ähistään naapureiden kanssa, kytätään kuka ketäkin akkunasta ja tapellaan aidan takaa kurottavista oksista ja puunjuurista. Koirakaan ei saa käydä tarpeillaan omikseen puhumattakaan, että se saisi oravaa haukkua. Varmasti on joku yleisönosastoon kirjoittamassa, nimimerkillä. Naapurillehan ei puhuta, ainakaan, jos on kyse jostain epäkohdasta keskinäisissä suhteissa.
Tästä seuraa ahdistusta ja kriisejä perheissä. Yhteiskunta maksaa hirveät rahat niistä ihmistä, jotka eivät tätä hullunmyllyä kestä. Päättäjät eivät kuitenkaan osaa laskea nokkaansa pidemmälle. Kun kaavainsinööri tai yhdyskuntajohtaja tuo laskelmansa esille ja näyttää, että vesi ja viemäri ja kylätie tuonne maksaa X euroa ja tähän terveyskeskuksen viereen kerrostaloon vain Y euroa, niin tottakait kunnassamme rakennetaan vain kaava-alueelle. Eurot ohjaa.
Kyläkoulut ovat aina olleet sivistyksemme perusta. Sotien jälkeen meillä oli hirvittävät sotakorvaukset taakkanamme, mutta siitä huolimatta isämme rakensivat koulun joka ikiselle kylälle, jolla muutamakin savu oli. Näistä saamme lukea vaikka Päätalon Kallen ansiokkaista kirjoista. Näilläkin kouluilla osattiin opettaa, opettaja oli yleensä arvostettu kyläläinen ja pitipä moni kansankynttilä siinä sivutoimenaan omaa ryytimaata ja ehkä kasvatteli kanoja tai sikaa tulevaksi jouluksi. Oppivat koulukkaatkin siinä sivussa, milloin pottu laitetaan ja milloin nostetaan ja miten eläimet elää ja pitää hoitaa. Nyt näistä luetaan vain kirjoista, jos luetaan ollenkaan.
Miten on mahdollista, että tässä hyvinvointisuomessamme meillä ei enää ole varaa asua väljästi? Joku ekopäkin myyjä yrittää riistää viimesetkin rovot niiltä, jotka vielä sinnittelee maaseudulla kaikesta painostuksesta ja alasajosta huolimatta. Aina on joku byrokraatti keksimässä uusia sääntöjä, joilla maaseutu pitäisi rauhoittaa poroille. Toki nekin sinne mahtuu, mutta ihmisillekin siellä on sijansa. Eikä ihmiset siellä paljoa vaadi, koulu kylälle ja tie perille. Vesijohto ja viemäri on jo luksusta. Viemäröinnissä jo aikoja keksitty imeytyskenttäsysteemi toimii aivan loistavasti, silloin kun tilaa on ympärillä. Toki vesistöistä on huolehdittava ettei niitä pilata. Umpikaivokin on hyvä järjestelmä, mutta ei ole ekologisesti kestävää kuskata jätevettä kymmeniä kilometrejä. Imeytys tai viemäriin pumppaus pitää järjestää riittävän lähelle. Näillekin on tilaa Suomessa eikä ne lopulta paljoa maksa, jos vähänkään halua päättäjillä olisi asioita miettiä. Pienillä biokaasulaitoksilla jätevedet tuottaisivat moninkertaista hyötyä. Pellolle ne ennen paskat levitettiin ja hyvin kasvoi enkä ole lukenut, että ihmiset olisi enempi sairastaneet kuin nykyäänkään. Oisiko saaneet vastustuskykyä jostain... Jostain syystä nyt kuvitellaan, että viisauden näissä asioissa on tultava EUsta tai vähintään Helsingistä, ennen vanhaan suurin järki oli maalaisjärki.
Ottakaapa ihmiset uusi suunta elämässä. Palataan maalle takaisin. Poistetaan rajoitteita yksi kerrallaan. Mahdollistetaan etätyöt, mahdollistetaan bioenergian ja sähkön tuotanto vaikka kuinka pienissä yksiköissä, mahdollistetaan rakentaminen sivummallekin, kunhan tilaa on riittävästi. Taajamia ei tarvita maalla, ei edes mökkikyliä. Vai ahdistuuko urbaanit veljemme ja sisaremme, jos joutuvat kesälomallaan yksinäiseen niemeen järvenrannalle eikä voikaan kuunnella paritalomökin naapuriseurueen kaljailtaa juomalasilla seinän takaa?


[ kommentoi ] ( 2 näyttöä )   |  permalink

<< <Edellinen | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | Seuraava> >>