Ekologista asumistako 
Osmo Soininvaara kirjoittaa Sulake - Pohjoisen voiman puolesta -lehdessä otsikolla Energiapihi yhteiskunta. Hän ajaa voimakkaasti ihmisiä taajamiin mahdollisimman lähelle palveluita. Tämä hänen mukaansa on ekologisempaa, kun ihmisten ei tarvitse pendelöidä kodin ja työpaikan ja palveluiden välillä.
No, onkohan tuo aivan noin yksinkertaista. Monikohan taajaamiin sulloutunut lopulta elää pelkästään julkisten liikennevälineiden varassa? Tuskin moni. Sitä vastoin yhä useampi taajamassa asuva onkin rakentanut kakkosasunnon luonnon ääreen maalle ja sinne sitten kuljetaan vähintään viikonloput ja asutaanpa välillä koko kesätkin. Etäisyys saattaa sitten ollakin jo satoja kilometrejä, jolloin ajokilometerjä kertyy huimaa vauhtia. Ekologisuus on tässä mallissa kaukainen ajatus.
Taajamissa asuvilla pitää jostain ihmeen syystä olla katuvalot yötä päivää päällä. Siellä kun on kuulemma turvatonta liikkua muuten. Meillä maalla ei kaipailla katuvaloja, talon nurkalla tosin joku tuiju palaa, että kotia osataan.
Oiskohan viisampaa keskittyä kehittämään tietoliikenneyhteyksiä taajamien ulkopuolelle, niin oikeasti voisi vähentää turhaa kulkemista. Eikä kukaan pane pahakseen, vaikka joukkoliikennettä ja peruspalveluita kehitettäisiin metroalueiden ulkopuolellakin.
Muutenkin moni maalla asuva elää paljon lähempänä luontoa ja luonnon arvoja kunnioittaen kuin urbaanit lajitoverinsa.

[ kommentoi ] ( 5 näyttöä )   |  permalink
Valtuustotyöskentelyä Kiimingissä 

Yksi työkaveri aina vitsailee joskus muinoin lehdessä olleesta otsikosta "Kiimingin kunnanvaltuusto kokoontui laillisesti", ikäänkuin se olisi Kiimingissä poikkeus ja uutisen arvoinen asia. Nyt näyttää, että asia on tosiaan näin.
Hannuksen koulu lakkautettiin maanantaina 1.9 niin, että kyläläisille ei ennakkoon asiasta informoitu mitään eikä kuntalain vaatimia kuulemisia järjestetty. Puhumattakaan että asia olisi valmisteltu normaaliin tapaan lautakunnissa, vaan kunnanjohtaja teki esityksen suoraan kunnanhallitukseen. Sieltä esitys tuli äänin 5 puolesta, 2 tyhjää, 2 vastaan valtuustolle. Siis käytännössä yhden äänen enemmistöllä.

Valtuustossa käydyn keskustelun perusteella näyttää siltä, että valtuustossa vain yksi ryhmä, vasemmisto sekä yksi sitoutumaton ottaa huomioon järkiperusteet tällaisessa asiassa. Koulua pidetään turhan pienenä ja aivan hihasta vedettyä yli 500 000 € korjauskustannusarviota korkeana ja seuraavassa lauseessa kirkkain silmin luvataan kylälle uusi koulu kun 0-2 luokkalaisia on 20. Tuon koulun kustannusarvio on 1.2 Miljoonaa eikä siinä ole vielä tonttia eikä pihatöitä. Valtuutetuilla ei ollut edes ajatusta, missä koulu voisi sitten sijaita, kun nykyinen myydään. Ja tuoko on sitten riittävän iso ja kannattava yksikkö? Nykyiseen mahtuu tuplat tuosta helposti ja kolminkertainen määrä jos järjestellään.

Yksi valtuutettu, sosiaalialan ihminen, kieltäytyi ehdottomasti lähettämästä lapsiaan pieneen kouluun "edes kilon palasina", ikäänkuin tuollainen olisi optio isoissa kouluissa. Muutenkin tuntui olevan katkera omista kokemuksistaan pienessä koulussa ja kostaa sen sitten muille valtuuksiensa mukaan.
Toinen valtuutettu oli oikein haastatellut kylän lapsia ja saanut viestiä, etteivät he haluaisi mistään hinnasta takaisin Hannuksen kouluun. Valitettavasti vain nämä lapset olivat 6-luokkalaisia, joilla tätä paluumahdollisuutta ei olisi olemassakaan, puhutttiinhan nyt 0-2 luokkalaisista ja 0-4 luokkalaisista enimmillään. Lasten halujen selän taakse on kiva vetäytyä, kun itsellä ei vastuuntunto riitä.
Kolmas valtuutettu oli kehumansa mukaan ollut itse korjaamassa Hannuksen koulua aikanaan ja vielä oikein retosti kuinka huonosti se tuli tehtyä. Se siitä vastuullisesta asenteesta.
Neljäs valtuutettu piti Hannuslaisia vissiin muita varakkaampina, kun sanoi, että "nythän voitte ostaa koulun käyttöönne kun teillä tuntuu olevan lihavia pörssejä" ja "saattepa sitten kokeilla millä rahalla sen remontin tekee"

No, jos Kiimingin kunta seuraa mitä muut kunnat tekee, niin me varakkaina Hannuslaisina voidaan maksaa koulusta ainakin tuplat siitä, mitä Haapajärvellä kyläyhdistys maksoi Kopolan koulusta. Siellä kunta antoi vielä lämmityshalot kaupantekijäisinä, joten kait mekin saamme öljysäiliön täyteen.

Katkeroituneena kyläläisenä minusta on alkanut tuntumaan Kiiminki sillä tavalla keskeiseltä paikalta, että lähti sieltä sitten minne suuntaan hyvänsä, niin olot vain paranee. Tosin päättäjien mielestä Kiimingissä kirkolta ittään ei ole mittään.


[ kommentoi ] ( 18 näyttöä )   |  permalink

<< <Edellinen | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |