Sonera riistää haja-asutusalueita! 
Eipä ehtinyt kauan kulua viestintäministerin lupauksista, että koko Suomi on saatava laajakaistan piiriin, kun jo Sonera keksi, että kuka sen maksaa. Laajakaistamme, jos sitä 500Kb lankaverkkoa voi siksi nimittää, oli jo ennestään kallis ominaisuuksiinsa nähden. Nyt hinta nousee Soneran ilmoituksen mukaan vuodenvaihtessaa 20€:lla kuussa. Siis puolen megan yhteydestä rosvotaan nyt killinkiä vaille 50€. Tilalle samassa kirjeessä lupaillaan 1Mb:n langatonta laajakaistaa ja hintakin on jo selvillä, tosin sekin 10€ kalliimpi / kk kuin entinen ja lisäksi on tietty hankittava kaikki modemit, antennit ja asennustyöt. Ainut mikä kiikastaa on se, ettei sitä tänne Loukkojärven sydänmaalle ole saatavilla ja melko valkoiselta Digitan kartta näyttää lähempänäkin maalikylää.

Kyllä tässä taas pannaan haja-asutusalueella asuvia melko halvalla, vai pitäskö tässä sanoa, että kalliilla. Soitin asiakaspalveluunkin asiasta. Ensin piti kuunnella taukomusaa aikansa, sitten yksi vastasi, mutta ei tietysti tiennyt asiasta mitään. Yhdisti kuitenkin seuraavalle ja taas sain kuunnella taukomusaa. Tämä oli jo sen verran asioista perillä, että päivitteli, että ei se nyt noin voi mennä ja muutenkin oli höyli. Ei vain osannut auttaa eikä tiennyt kuuluvuuksista tai muista sellaisista. Käänsi taas seuraavalle taukomusiikille, klassiselle vaihteeksi. Lopulta tuli naisihminen ääneen, joka osasi kertoa, ettei sitä langatonta sinne teille saa muiltakaan operaattoreilta eikä näihin päätöksiin voi enää vaikuttaa kun ne on jo tehty. Eikä hän itse näistä voi päättää. Ei kuitenkaan osannut päättäjillekään puhelua kääntää. Harmi, kun olin jo ehtinyt melkein koko kokoelman kuunnella. Maksaakohan Sonera niistä Teostolle...

Eiköhän nyt ole aika panna nämä entiset valtionyhtiöläiset kuriin ja järjestykseen. Rajansa se on on riistollakin. Viestintäministeri vois ottaa tässä nyt ohjat vai kuuluuko tämä jo tasa-arvo ministerille.


[ kommentoi ] ( 2 näyttöä )   |  permalink
Kiitokset 
Suuret kiitokset kaikille yllätyksellisestä kannatuksesta kunnallisvaaleissa. Varsinkin kannatus kotikylällä hivelee mieltä. Hannuslaisten todellista voimaa kuvaa se, että n. 2% kunnan äänivoimasta vei valtuustoon peräti 4 kyläläistä eli prosenteissa pitkästi toistakymmentä. Hienoa. Toivon kovasti yhteistyötä kylän muiden valtuutettujen kanssa ja tietysti muidenkin päättäjien.
Minua voi lähestyä milloin tahansa esimerkiksi tällä sivustolla olevan "Ota yhteyttä" linkin kautta.

Kiitokset vielä kerran.
;)Pertti

[ kommentoi ] ( 4 näyttöä )   |  permalink
Biokaasusta energiaa 
Käytiinpäs viime viikolla Saarijärvellä kuuntelemassa seminaari biokaasusta. Olipas aika mielenkiintoista kuultavaa. Hehtaarin ruokohelpi- tai heinäsadolla voi kuulemma tuottaa kaasua 1-2 henkilöauton vuotuisen kulutuksen verran (jopa 40000km/ha). Vastaavasti tätä voisi verrata n. yhden omakotitalon vuotuiseen lämmitystarpeeseen. Ja mikä parasta, myös jäljelle jäävä sakka on mahdollista hyötykäyttää lannoitteena pelloilla. Siis mahdollisimman luontoystävällistä ja järkevää. Prosessiin ei suinkaan tarvitse tuottaa biomassaa erikseen, vaan samaan laitokseen kelpaa kaikki biojäte eläinten lantaa ja vaikka vesistöjen pohjamutia myöten. Moni toiminnan lopettanut viljelijä pitäisi mielellään peltonsa kunnossa viljelmällä vaikka heinää tai ruokohelpeä bioakaasulaitosta varten. Pelloille voi olla vielä myöhemmin muutakin käyttöä, näinä epävarmoina aikoina.

Olisi siis aika hienoa saada haja-asutusalueille tällaisia biokaasulaitoksia tuottamaan lämpöä, sähköä, kaasua ja lannoitetta. Tällä tavalla saataisiin maatiloille lisättyä kannattavuutta ja bioperäiset jätteet pois kaatopaikoilta tuottamasta samat kaasut ilmakehään. Energiataloudellisestikin nämä biokaasulaitokset ovat aika fiksuja, koska niissä voidaan sähköntuotantoa jonkin verran puskuroida, eli tuottaa sähkö juuri silloin kun kysyntä on suurinta. Oivallista tasausvoimaa siis.

Teknisesti kaikki on valmista. Tuotantoprosessi on kokeiltu ja tuotanto sähkönä, lämpönä tai kaasuna esim. biokaasuautoihin on jo täysin mahdollista. Kaasun jakelutekniikka tosin on vielä aika harvinaista, mutta varmasti lisääntyisi, jos kaasua alettaisiin enemmän tuottamaan.

Tässäkin kuulostaa olevan lainsäädäntö hieman jälkijunassa, jotta järkevää tuotantoa voisi aloittaa. Sähkönmyyntimahdollisuudet pienillä tuottajilla tuntuvat olevan kovasti vaikeita. Kenenkähän etu tässäkin on rajoittaa pienet yksiköt vapaan tuotannon ulkopuolelle? On luvanvaraista myydä maatilan ulkopuolelle sieltä saatua sähköä, vaikka se olisikin irrallaan "valtakunnan" verkosta.

Biokaasuautoille lasketaan hiilidioksidipäästöarvot maakaasun mukaan, mikä on aivan epäoikeudenmukaista. Biokaasulla paljon ajaneet Saarijärveläiset jopa kertoivat autolla ajonsa käytännössä puhdistavan ilmaa. Eikö tuossa pitäisi siis hieman valtiovallankin taholta auttaa.
Lannoitteen, vaikka onkin helposti käytännössä luomunormit täyttävää, myyminen oman tilan ulkopuolelle on myöskin monin säännöksin rajoitettua. Kemiran lannoitetuotannon myynti norjalaisille on nostanut lannoitteiden hinnat pilviin, joten kysyntää olisi. Olisi kaikkien etu, jos tällainen lannoitetuotanto ja kauppa olisi mahdollisimman yksinkertaista ja vapaata. Toki pitää varmistaa, ettei lannoitteiden kautta leviä tauteja tms. Hygienisoinnista on siis huolehdittava. Myös energiakasvien tukien saamiselle on tehty turhia byrokraattisia koukeroita esim. siinä tapauksessa, että perustetaan osakeyhtiö biokaasulaitosta varten.

Olisipa tässä mahdollisuus Pohjois-Suomellekin. Ei tarvittaisi ydinvoimaloita riskeeraaman jälkipolvienkin elämää eikä padota hienoja jokiamme.


[ kommentoi ] ( 2 näyttöä )   |  permalink
Hauska tarina 
Sähköpostissa kiertänyt tarina, hauska ja opettavainen.


It was autumn, and the Red Indians asked their New Chief if the winter was going to be cold or mild. Since he was a Red Indian chief in a modern society, he couldn't tell what the weather was going to be.

Nevertheless, to be on the safe side, he replied to his Tribe that the winter was indeed going to be cold and that the members of the village should collect wood to be prepared.

But also being a practical leader, after several days he got an idea.
He went to the phone booth, called the National Weather Service and
asked 'Is the coming winter going to be cold?'

'It looks like this winter is going to be quite cold indeed,' the
weather man Responded.

So the Chief went back to his people and told them to collect even
more wood. A week later, he called the National Weather Service again.
'Is it going to be a very cold winter?'

'Yes,' the man at National Weather Service again replied, 'It's
definitely going to be a very cold winter.'

The Chief again went back to his people and ordered them to collect
every scrap of wood they could find. Two weeks later, he called the
National Weather Service again. 'Are you absolutely sure that the
winter is going to be very cold?'

'Absolutely,' The Man replied. 'It's going to be one of the
coldest winters ever.'

'How can you be so sure?' the Chief asked.

The weatherman replied, 'The Red Indians are collecting wood like
Crazy.'


This is how Stock Markets work.

[ kommentoi ] ( 1 näyttö )   |  permalink
Ekologista asumistako 
Osmo Soininvaara kirjoittaa Sulake - Pohjoisen voiman puolesta -lehdessä otsikolla Energiapihi yhteiskunta. Hän ajaa voimakkaasti ihmisiä taajamiin mahdollisimman lähelle palveluita. Tämä hänen mukaansa on ekologisempaa, kun ihmisten ei tarvitse pendelöidä kodin ja työpaikan ja palveluiden välillä.
No, onkohan tuo aivan noin yksinkertaista. Monikohan taajaamiin sulloutunut lopulta elää pelkästään julkisten liikennevälineiden varassa? Tuskin moni. Sitä vastoin yhä useampi taajamassa asuva onkin rakentanut kakkosasunnon luonnon ääreen maalle ja sinne sitten kuljetaan vähintään viikonloput ja asutaanpa välillä koko kesätkin. Etäisyys saattaa sitten ollakin jo satoja kilometrejä, jolloin ajokilometerjä kertyy huimaa vauhtia. Ekologisuus on tässä mallissa kaukainen ajatus.
Taajamissa asuvilla pitää jostain ihmeen syystä olla katuvalot yötä päivää päällä. Siellä kun on kuulemma turvatonta liikkua muuten. Meillä maalla ei kaipailla katuvaloja, talon nurkalla tosin joku tuiju palaa, että kotia osataan.
Oiskohan viisampaa keskittyä kehittämään tietoliikenneyhteyksiä taajamien ulkopuolelle, niin oikeasti voisi vähentää turhaa kulkemista. Eikä kukaan pane pahakseen, vaikka joukkoliikennettä ja peruspalveluita kehitettäisiin metroalueiden ulkopuolellakin.
Muutenkin moni maalla asuva elää paljon lähempänä luontoa ja luonnon arvoja kunnioittaen kuin urbaanit lajitoverinsa.

[ kommentoi ] ( 5 näyttöä )   |  permalink
Valtuustotyöskentelyä Kiimingissä 

Yksi työkaveri aina vitsailee joskus muinoin lehdessä olleesta otsikosta "Kiimingin kunnanvaltuusto kokoontui laillisesti", ikäänkuin se olisi Kiimingissä poikkeus ja uutisen arvoinen asia. Nyt näyttää, että asia on tosiaan näin.
Hannuksen koulu lakkautettiin maanantaina 1.9 niin, että kyläläisille ei ennakkoon asiasta informoitu mitään eikä kuntalain vaatimia kuulemisia järjestetty. Puhumattakaan että asia olisi valmisteltu normaaliin tapaan lautakunnissa, vaan kunnanjohtaja teki esityksen suoraan kunnanhallitukseen. Sieltä esitys tuli äänin 5 puolesta, 2 tyhjää, 2 vastaan valtuustolle. Siis käytännössä yhden äänen enemmistöllä.

Valtuustossa käydyn keskustelun perusteella näyttää siltä, että valtuustossa vain yksi ryhmä, vasemmisto sekä yksi sitoutumaton ottaa huomioon järkiperusteet tällaisessa asiassa. Koulua pidetään turhan pienenä ja aivan hihasta vedettyä yli 500 000 € korjauskustannusarviota korkeana ja seuraavassa lauseessa kirkkain silmin luvataan kylälle uusi koulu kun 0-2 luokkalaisia on 20. Tuon koulun kustannusarvio on 1.2 Miljoonaa eikä siinä ole vielä tonttia eikä pihatöitä. Valtuutetuilla ei ollut edes ajatusta, missä koulu voisi sitten sijaita, kun nykyinen myydään. Ja tuoko on sitten riittävän iso ja kannattava yksikkö? Nykyiseen mahtuu tuplat tuosta helposti ja kolminkertainen määrä jos järjestellään.

Yksi valtuutettu, sosiaalialan ihminen, kieltäytyi ehdottomasti lähettämästä lapsiaan pieneen kouluun "edes kilon palasina", ikäänkuin tuollainen olisi optio isoissa kouluissa. Muutenkin tuntui olevan katkera omista kokemuksistaan pienessä koulussa ja kostaa sen sitten muille valtuuksiensa mukaan.
Toinen valtuutettu oli oikein haastatellut kylän lapsia ja saanut viestiä, etteivät he haluaisi mistään hinnasta takaisin Hannuksen kouluun. Valitettavasti vain nämä lapset olivat 6-luokkalaisia, joilla tätä paluumahdollisuutta ei olisi olemassakaan, puhutttiinhan nyt 0-2 luokkalaisista ja 0-4 luokkalaisista enimmillään. Lasten halujen selän taakse on kiva vetäytyä, kun itsellä ei vastuuntunto riitä.
Kolmas valtuutettu oli kehumansa mukaan ollut itse korjaamassa Hannuksen koulua aikanaan ja vielä oikein retosti kuinka huonosti se tuli tehtyä. Se siitä vastuullisesta asenteesta.
Neljäs valtuutettu piti Hannuslaisia vissiin muita varakkaampina, kun sanoi, että "nythän voitte ostaa koulun käyttöönne kun teillä tuntuu olevan lihavia pörssejä" ja "saattepa sitten kokeilla millä rahalla sen remontin tekee"

No, jos Kiimingin kunta seuraa mitä muut kunnat tekee, niin me varakkaina Hannuslaisina voidaan maksaa koulusta ainakin tuplat siitä, mitä Haapajärvellä kyläyhdistys maksoi Kopolan koulusta. Siellä kunta antoi vielä lämmityshalot kaupantekijäisinä, joten kait mekin saamme öljysäiliön täyteen.

Katkeroituneena kyläläisenä minusta on alkanut tuntumaan Kiiminki sillä tavalla keskeiseltä paikalta, että lähti sieltä sitten minne suuntaan hyvänsä, niin olot vain paranee. Tosin päättäjien mielestä Kiimingissä kirkolta ittään ei ole mittään.


[ kommentoi ] ( 18 näyttöä )   |  permalink

<< <Edellinen | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |